Maahanmuuton kiristäminen hidastaa kehitystä Venäjällä

Moskova, 30.06.08 (IPS) - Pula ammattitaitoisesta työvoimasta hidastaa talouskasvua, Venäjän ensimmäinen varapääministeri Igor Shuvalov myönsi Pietarin kansainvälisessä talousfoorumissa kesäkuussa.

Jos työvoiman ja pääoman tarjonta olisivat oikeassa suhteessa, Venäjä voisi nousta Ranskan ohi maailman 6. suurimmaksi taloudeksi, Shuvalov arvioi. Ranskan edellä ovat nyt Yhdysvallat, Japani, Saksa, Kiina ja Britannia.

Venäjän liittovaltion maahanmuuttopalvelu (FMS) on kuitenkin asettanut tarkat rajat työvoiman tulolle varsinkin entisistä neuvostotasavalloista.

Kansainvälisen työjärjestön ILO:n alueellinen neuvonantaja Nilim Baruah muistuttaa, että juuri naapurustosta tullut työväki hoitaa Venäjän työmarkkinoilla tehtäviä, joihin paikalliset eivät halua.

Hän myöntää, että tietyillä sektoreilla maahantulon sääntely on tarpeen, mutta toisaalta maansisäistä työvoiman liikkuvuutta pitäisi rohkaista.

Venäjä määrää vuotuiset kiintiöt Itsenäisten valtioiden yhteisön (IVY) jäsenmaille ja muille valtioille. IVYyn kuuluvat Armenia, Azerbaidzhan, Kazakstan, Kirgisia, Moldova, Tadzhikistan, Ukraina, Uzbekistan ja Valko-Venäjä, ja niistä pääsee Venäjälle ilman viisumia.

Laki kuitenkin mahdollistaa suosituimmuuslistan kiintiöiden yli.

Tavoitteena pimeän työvoiman minimoiminen

ILO työstää Venäjän ammatti- ja työnantajaliittojen kanssa menetelmiä, joilla arvioida entistä paremmin ulkomaisen työvoiman tarvetta. Tarkoituksena on helpottaa työvoiman saantia tarvittaessa ja toisaalta suojella kotimaisia työpaikkoja aloilla, joilla ei ole pulaa työväestä.

Sallitun ulkomaisen työvoiman määrä alennettiin viime vuoden noin kuudesta miljoonasta alle kahteen miljoonaan tänä vuonna. Ei-venäläisten työnteko toreilla ja vähittäiskaupassa kiellettiin.

"Jos vuotuinen kiintiö ei vastaa työmarkkinoiden tarpeita, viisumivapaista maista voi tulla työluvatonta väkeä sen yli", Baruah sanoo.

Se asettaa työntekijät oikeudettomaan asemaan ja aiheuttaa valtiolle verotulojen menetyksen, hän muistuttaa.

Sisäministeriössä arvioidaan, että Venäjällä elää jopa viisi miljoonaa laitonta siirtolaista.

Liittovaltion turvallisuuspalvelun tilaston mukaan maahan tulee vuodessa laillisesti yli 21 miljoonaa henkeä, joiden matkan tarkoitus on läpikulku, turismi tai työ.

"Osa jatkaa matkaa Euroopan ja Aasian maihin, mutta toiset jäävät vaille vaadittavia papereita ja asettuvat luvatta Venäjälle", ministeriön rikostutkintaosaston varajohtaja Gennadi Ivanov selittää.

Monet Keski-Aasian tasavalloista saapuvat eivät tunne Venäjän lakeja ja tapoja tai puhu sen kieltä. FMS on nyt määrännyt työluvan ehdoksi vähintään keskistasoisen venäjäntaidon.

Virasto ilmoitti toukokuussa, ettei se enää myönnä työlupia tietyille alueille Moskova mukaan lukien. Syynä on kiintiöiden täyttyminen.

"Siirtotyövoiman käyttö voisi hyödyttää kehitystä"

Venäjän tiedeakatemian väestötutkimuslaitoksen vanhempi tutkija Jelena Tjurjukanova pitää Venäjän tämän vuoden maahanmuuttokiintiötä liian pienenä.
Turkkilainen siirtotyöläinen työmaalla
Hänen laitoksena arvioi, että huippukautena Venäjälle virtaa 7-9 miljoonaa henkeä vuodessa. Maan väkiluku on jatkanut laskuaan ja on nyt noin 142 miljoonaa.

Tjurjukanovan mukaan rajanylityksistä on mahdoton saada tarkkoja tilastoja, koska yhä suurempi osa työvoimasta ilmoittaa matkalleen muun tarkoituksen, kuten liikematkan, yksityisen tai virallisen vierailun.

FMS:n mukaan noin puolet maahanmuuttajista työllistyy varjotalouteen, koska työnantajat eivät ilmoita heistä viranomaisille, hän jatkaa.

"Siirtotyövoiman käyttö voisi hyödyttää kehitystä. Mutta kiintiöiden pitäisi vastata todellista kysyntää. Rajoittavat kiintiöt haittaavat taloutta ja kasvua", tutkija pohtii.