Tiedonhaku: Ruotsi

Puutteellinen sanitaatio koskettaa 2,6 miljardin ihmisen elämää ja aiheuttaa viisi miljoonaa kuolemaa joka vuosi. Keinot tilanteen parantamiseksi ovat olemassa, mutta löytyykö poliittista tahtoa? Lue myös Kepan Eeva Erosen kolumni aiheesta.

Lainsäädäntöä on kehitettävä niin, että rangaistuksella uhataan laittoman työvoiman käyttäjiä eikä laittomasti maahan tulleita työntekijöitä, Ruotsin ammattiliittojen keskusjärjestö LO suosittelee taannoisessa selvityksessään (ruotsi, pdf).

tavoitteena on tehdä ruotsalaisista reilusti ja asiallisesti käyttäytyviä turisteja. Yleissääntö kuuluu, että ulkomailla käyttäydytään yhtä kohteliaasti ja kiinnostuneesti kuin ruotsalaiset odottavat ulkomaalaisten käyttäytyvän Ruotsissa.

Jos Ruotsi toteuttaa uuden ilmastoraporttinsa ehdotukset, maa vähentää kasvihuonepäästöjään jopa 90 prosenttia vuosisadan puoliväliin mennessä ja nousee EU:n ilmastopolitiikan suunnannäyttäjäksi. Ilmastokomitean raportti toimii pohjana Ruotsin hallituksen syksyllä valmistuvalle ilmastostrategialle.

Ruotsin ilmoitus kehitysyhteistyönsä keskittämisestä ja avun lakkauttamisesta Nicaragualle pistää miettimään koko kehitysavun roolia, kirjoittaa José Adolfo Acevedo Vogl.

Ruotsi uudistaa kehityspolitiikkaansa ja keskittyy Afrikan köyhyyden vähentämiseen. Toinen vahva alue on lähialueyhteistyö Itä-Euroopassa. Kahdenvälinen kehitysyhteistyö suunnataan jatkossa 33 maahan aikaisemman 70 maan sijasta.

Ilmastomuutosta hillitsevien päästöjen hillitseminen 60 prosentilla vuoteen 2050 mennessä maksaisi Pohjoismaille noin prosentin bruttokansantuotteesta, toteaa Pohjoismaiden ministerineuvoston tilaama raportti.

Ruotsin uusi kehitysyhteistyöministeri, maltillisen kokoomuksen Gunilla Carlsson on ilmoittanut, että Ruotsin kehitysyhteistyörahoitus säilyy edelleen yhdessä prosentissa bruttokansantulosta. Rahoituksen kohdennukseen odotetaan muutoksia. Ruotsi on Pohjoismaiden suurin avunantaja.

Ruotsalaisjärjestöt jättivät neljäs lokakuuta tuoreelle porvarihallitukselle vetoomuksen kehitysyhteistyön määrärahoista: taso olisi pidettävä samana kuin edellisellä hallituskaudella eli yhdessä prosentissa kansantulosta. Neljä porvaripuoluetta ovat eri linjoilla kehitysyhteistyörahoituksen suhteen.

Ruotsin geologian tutkimuslaitoksen tänään päättämissä kartoituksissa on löydetty jo 3500 myrkkytynnyriä meren pohjasta Sundsvallin edustalta. Paikallisten viranomaisten mukaan elohopeaa sisältäviä tynnyreitä voi olla jopa 21 000. Ruotsin geologian tutkimuslaitos jatkaa kartoituksia ensi vuonna, jos rahoitus järjestyy.

Itämerestä, Ruotsin rannikolta on löydetty 30 tynnyriä elohopeaa. Luonnonsuojelujärjestö WWF varoittaa meren pohjassa tikittävästä aikapommista. Sundsvallissa sijainnut paperitehdas upotti tynnyrit mereen 50- ja 60-luvuilla. Mereen joutuessaan elohopealla voi olla vakavia vaikutuksia ympäristöön. WWF vaatii tynnyreiden pikaista nostamista ja käsittelyä.

Ekonomistien mukaan Ruotsi voi hyötyä merkittävästi matalapalkkamaista nousevasta kilpailuhaasteesta, jos valtion toimintaa ohjataan osuvilla päätöksillä. Koulutuksen, osaamisen ja tuotekehitystyön vahvistaminen ovat uuden raportin mukaan välttämämättömiä edellytyksiä hyötyjen takaamiseksi.

Arvokuljetuksiin viime aikoina kohdistuneet julkeat ryöstöt ovat Ruotsissa lisänneet huomiota myös kauppojen ryöstöihin. Siihen onkin täysi syy, koska ryöstäjät ovat vuosi vuodelta iskeneet yhä useammin ja yhä karkeammin ottein myymälöihin. Runsaassa kymmenessä vuodessa tapausten määrä on kaksinkertaistunut. Vuorokaudessa keskimäärin lähes kolme kauppaa joutuu ryöstön kohteeksi.

Kehitysministerien vertaillessa Suomen ja Ruotsin kehitysyhteistyötä ilmeni, että periaatteiden tasolla ollaan samoilla linjoilla, mutta Suomi on käytännön toteutuksessa jäljessä. Maat eroavat toisistaan poliittisen kulttuurin ja suhtautumistapojen osalta, ministerit kokosivat. Selkein ero löytyy kehitysyhteistyömäärärahoista. Ruotsi tavoittelee jo prosentin bkt-osuutta kun Suomen tavoite on 0,44 vuoteen 2007 mennessä.

Ruotsalaisten kehitysapukäsityksissä heijastuvat tsunamin jättämät jäljet, osoittaa Ruotsin tilastokeskuksen SCB:n tekemä tutkimus. Ruotsalaisten avustushalu on lisääntynyt ja luottamus kansalaisjärjestöihin on kasvanut. Tutkimus myös osoitti median tärkeän roolin avustushalun herättäjänä. Tutkimukseen osallistuneista 15 prosentin mielestä valtion pitäisi antaa enemmän apua kehitystarkoituksiin.

Ruotsi sai OECD:n tutkimuksessa ruusuja kehitysrahoituksen määrästä, mutta apua olisi jatkossa syytä keskittää. OECD:n tutkimuksen mukaan Ruotsin kehitysyhteistyö olisi nykyistä tehokkaampaa, jos sitä keskitettäisiin niin kohdemaiden kuin sektorienkin suhteen, kerrotaan kehitysteemoja käsittelevässä Om Världen -lehdessä.

Teollisuusmaiden järjestön OECD:n kehitysapukomitea DAC kiittelee Ruotsia köyhyyden vähentämisen valitsemisesta maan kehityspolitiikan ohjenuoraksi. DACin mukaan Ruotsi on edelläkävijä yhteisten periaatteiden läpiviemiseksi kaikille valtionhallinnon aloille. Pohjana on Ruotsin valtiopäivien vuonna 2003 hyväksymä ohjelma. DAC muistuttaa kuitenkin, että köyhyyden vähentämisohjelman soveltaminen kentälle on vielä kesken.

Toisin kuin yleensä kuvitellaan, maahanmuuttajatausta ei heikennä lasten koulumenestystä, totesi Matti Similä Britannian lähetystön monikulttuurisuusseminaarissa. Ruotsissa tehdyssä tutkimuksessa huonon koulumenestyksen selittäviksi tekijöiksi nousivat Similän mukaan sosiaaliset ja kulttuuriset ongelmat, mutta monissa tapauksissa maahanmuuttajat pärjäsivät jopa syntyperäisiä ruotsalaisia paremmin.

The career of an Iranian-born film director living in Sweden has not been easy, but recently he made a breakthrough to wider audiences. After touching upon the Swedish middle-class and life in a 1960’s remote village in Lapland in his latest films, Reza is returning to immigrant issues. "The most important topic in the end is love," says the director. SixDegrees met Reza in Helsinki while he was promoting his latest film.

Ruotsi luopuu kaikista kehitysyhteistyön muodoista, jotka pakottavat kehitysmaat ostamaan ruotsalaisia tuotteita tai palveluita, kirjoittaa OmVärlden-lehti. Aiemmin vain Britannia on tehnyt samoin. Ruotsalaiselle vientiteollisuudelle päätös on lehden mukaan takaisku, sillä kehitysluotot ovat olleet monille isoille vientiyrityksille pääsylippu uusille markkinoille. Kehitysmaille sidottu apu on kuitenkin tullut kalliimmaksi.