Tiedonhaku: Nigeria

Lähes 60 000 nigerialaista naista kuolee vuosittain synnytyksen yhteydessä. Nigeria on synnyttäjälle maailman toiseksi vaarallisin maa Intian jälkeen. Syiksi synkkiin lukuihin tuore raportti löytää korruptoituneen terveydenhuoltojärjestelmän, tiedon ja poliittisen tahdon puutteen sekä naisten yleisen huonon aseman.

Öljyn korkea maailmanmarkkinahinta ei näy nigerialaisten arkitodellisuudessa. Maan tuotanto- ja valtiorakenne estää hyötyjen tasaisemman jakautumisen.

"Terveysministeriö varoittaa, että tupakoijaa uhkaa kuolema nuorella iällä", lukee savukeaskissa Afrikan runsasväkisimmässä valtiossa Nigeriassa. Teksti ei kuitenkaan paljoa auta, jos nuoriso ei sitä osaa lukea.

Nigerian hallitus varoitti maassa toimivia öljy-yhtiöitä viime lokakuussa, että niiden on lopetettava maakaasun soihdutus uuden vuoden alkaessa. Nyt aikaraja on jo lykätty vuoden loppuun, eikä moni usko senkään toteutuvan. Soihdutus vaikuttaa tuhoisasti ympäristöön ja ihmisten terveyteen.

Kansainvälinen korruption vastainen koalitio arvostelee Nigerian hallitusta korruption vastaisessa taistelussa kunnostautuneen talousrikosyksikön puheenjohtajan erottamisesta epäselvin perustein.

Kehitysmaiden olosuhteisiin suunnitellun kannettavan tietokoneen kokeiluprojekti käynnistyy Etelä-Afrikassa ja Nigeriassa lokakuussa. Kokeilu alkaa yhdessä eteläafrikkalaisessa koulussa.

Niin kuivatun kalan valmistus kuin televisionkatselukin sujuvat nyt aurinkoenergialla Nigerian rannikolla sijaitsevalla Bishop Kodjin saarella. Afrikan suurin öljynviejämaa turvaa aurinkoon muidenkin syrjäkylien sähköistämisessä.

Nigerialainen aseistettu kapinallisryhmä vapautti loput kolme ulkomaalaista panttivankia eilen. Öljyntuotantoalueella oleillut ryhmä piti yhdeksää ulkomaalaista henkilöä panttivankeina useita viikkoja. Kapinalliset ovat räjäyttäneet öljylaitoksia ja uhkasivat jatkaa iskuja, jollei heille myönnetä suurempaa sananvaltaa öljyrikkauksiin.

Tasan kymmenen vuotta sitten kirjailija, ihmisoikeus- ja ympäristöaktivisti Ken Saro-Wiwa hirtettiin Nigeriassa. Hänet tuomittiin ogonikansan oikeuksien puolustamisesta Shell-yhtiön öljynporausten aiheuttamia epäkohtia vastaan. Shell jatkaa edelleen Ogoni-kansaa sortavaa toimintaansa Nigeriassa, Suomen Rauhanpuolustajat muistuttaa. Nokian toimitusjohtaja Jorma Ollila on Shell-yhtiön tuleva puheenjohtaja.

Kymmenen vuotta kirjailija ja ihmisoikeusaktivisti Ken Saro-Wiwan ja hänen kahdeksan aktivistitoverinsa teloituksen jälkeen ihmisoikeusloukkaukset Nigeriassa jatkuvat edelleen. Öljy-yhtiöiden toimintaa vastustavat köyhät yhteisöt ovat joutuneet hallituksen joukkojen hyökkäysten kohteeksi, paljastaa ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin tuore raportti.

130 miljoonan asukkaan Nigeriassa toivotaan ilmaisen kouluaterian houkuttelevan lapsia koulun penkille. Tällä hetkellä peruskoulun ulkopuolelle jää maassa noin 7 miljoonaa lasta. Keino saattaa hyvinkin toimia, sillä Nigerian opetusministeriön mukaan lähes puolet maan 7-15-vuotiaista on alipainoisia.

Nigerialaiset yhteisöt ovat ryhtyneet toimiin hallitusta, kansallista öljy-yhtiötä ja ulkomaalaisia öljy-yhtiöitä vastaan. Syytettyjen listalla ovat mm. Shell, Exxon, Cheron, Total ja Agip, jotka ovat rikkoneet ympäristömääräyksiä ja siten saattaneet kansalaiset myrkyllisten kemikaalien vaikutusten alaisiksi kaasujen polttamisen yhteydessä. Kaasujen poltto on ollut ympäristömääräysten vastaista jo vuodesta 1984 lähtien.

Nigeriassa tämän vuoden lopulle kaavailtu väestölaskenta kuumentaa tunteita jo nyt. Edellisen kerran väestö laskettiin 14 vuotta sitten. Laskennan tulosten perusteella määrätään kunkin alueen kansanedustajien lukumäärä sekä se, paljonko valtion varoja sinne ohjataan. Kiistoja on syntynyt etenkin uskonnon ja etnisen alkuperän huomioimisesta laskennassa.

Nigerjoen suiston kapinaliikkeen johtaja Alhaji Mujahid Dokubu-Asari on luvannut riisua joukkonsa aseista, mutta tilanne alueella on edelleen tulenarka. Arvostelijoiden mielestä Dokubu-Asari on pelkkä hallituksen kätyri. Kapinalliset vaativat suiston köyhille asukkaille suurempaa osaa öljytuloista. Vaatimukselle on viime kuukausina annettu pontta iskuilla öljyn tuotantolaitoksia ja putkia vastaan.

Öljyjätti Shell on ilmoittanut, että se ei aio maksaa Nigerian senaatin määräämää 1,5 miljardin dollarin korvausta Niger-joen suistoalueen yhteisöille, joiden terveys ja elinympäristö ovat tuhoutuneet öljyvuotojen seurauksena. Yhtiön mukaan Nigerian senaatin menettely korvauspäätöstä tehtäessä ei ollut asianmukainen.

Konfliktit ja levottomuudet, tulvat, kuivuus, epidemiat ja räjähdysonnettomuudet työllistävät toistuvasti Nigerian Punaista Ristiä. "Laajan vapaehtoisverkoston ansiosta olemme konflikteissa ja onnettomuuksissa yleensä ensimmäisenä ja usein myös ainoana paikalla", kertoo piirisihteeri Asukwo Etuk.

Öljy on Nigerian talouden kiistaton tukijalka. Yli neljä vuosikymmentä öljynporausten aloittamisen jälkeen maan öljyteollisuus on kuitenkin yhä lujasti ulkomaisissa käsissä. Nyt Nigeriassa vaaditaankin vahvistamaan paikallisten yritysten ja ammattilaisten asemaa maan öljyntuotannossa.

Pohjoisnigerialainen Katsinan osavaltion Sharia-vetoomustuomioistuin on päättänyt kumota Amina Lawalin kivitystuomion. Kuolemantuomio avioliiton ulkopuolisen lapsen saamisesta oli langetettu maaliskuussa 2002. Miljoonat ihmiset ympäri maailmaa ehtivät vedota Lawalin tuomion kumoamiseksi.

Nigeriassa on kuudenneksi suurin öljynviejä maailmassa, lisäksi sillä on suuret kaasuvarat, joista vasta pieni osa on hyödynnetty. Mittavista öljy- ja kaasuesiintymistä huolimatta 2/3 nigerialaisista elää köyhyysrajan alapuolella. Toukokuussa 1999 alkanut siviilivallan kausi on laajentanut sananvapautta ja kansalaisten toimintaoikeuksia. Myös ammattiliittojen toimintamahdollisuudet ovat kasvaneet ja nyt Nigerian hallitus kuuntelee ammattiliittoja työelämää koskevissa asioissa.

Amnesty International on ilmaissut pettymyksensä Funtuan Sharia-vetoomustuomioistuimen 19. elokuuta tekemään päätökseen pitää voimassa nuoren nigerialaisnaisen Amina Lawalin saama kivitystuomio. Kivitystuomio perustuu syytöksiin Amina Lawalin saamasta avioliiton ulkopuolisesta lapsesta. Amnestyn mukaan päätös on ristiriidassa Nigerian perustuslain, maan kansainväliseen oikeuteen perustuvien sitoumusten sekä Afrikan ihmisoikeussopimuksen kanssa.