Tiedonhaku: Saudi-Arabia

Saudi-Arabian lait ja tavat takaavat sen, että naisia kohdellaan ikuisesti alaikäisinä, ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch raportoi. Näin siitä huolimatta, että maa allekirjoitti YK:n naisten syrjinnän kieltävän sopimuksen jo vuonna 2000.

YK:n Balin ilmastoneuvotteluissa jaettiin valtioita vuohiin ja lampaisiin. Hyvikseksi on nousemassa Kiina, jonka asennoituminen ilmastonmuutokseen on muuttunut selvästi viime vuosina. Moitteita keräävät erityisesti Malesia, Saudi Arabia, Japani ja Kanada.

Ulkomainen työvoima on kovilla öljyllä rikastuneessa Saudi-Arabiassa, käy ilmi ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin julkaisemasta raportista. Merkittävä osa lähes 9 miljoonan ulkomaisen työntekijän joukosta kärsii ylipitkistä työpäivistä, poljetuista palkoista sekä karkeasta mielivallasta.

Naisten oikeuksien puolesta toimivan Samar Fatanin mielestä saudinaisten pakollinen asu - koko vartalon peittävä musta abaya-kaapu ja päähuivi - kahlitsevat vähemmän kuin poliittiset kiellot. Saudinaiset eivät esimerkiksi saa äänestää, ajaa autoa tai matkustaa ulkomaille ilman miespuolisen holhoojan lupaa.

Laajasta vierastyövoiman käytöstä tunnettu Saudi-Arabia on ryhtynyt painostamaan tiettyjä toimialoja "saudilaistamaan" työntekijäkuntaansa. Ensi vaiheessa matkailun, terveydenhuollon ja tietotekniikan aloille on määrätty kiintiöt kotimaiselle työvoimalle. Politiikan taustalla on saudien heikko työllisyystilanne.

Saudi-Arabia uudisti viime keväänä työlainsäädäntöään ja sai siitä myönteistä palautetta Kansainväliseltä työjärjestöltä ILO:lta. Uudistuksesta huolimatta ay-oikeudet ovat Saudi-Arabiassa yhä olemattomat. "Ammattiliitot ja lakot on kielletty kuninkaallisella asetuksella", Vapaiden ammattiyhdistysten kansainvälinen liitto VAKL muistuttaa.

Saudi-Arabian hallitus on avannut Irakissa sairaalan ja toimittanut maahan ruokalähetyksiä. Hyväntekeväisyyden motiivit kuitenkin epäilyttävät Yhdysvaltain joukkoja. Amerikkalaisviranomaisten mukaan saudihallituksella saattaa olla yhteyksiä radikaaleihin wahhabi-ryhmittymiin Irakissa.

Irakin sodan uhka synkistää tunnelmaa Persianlahden öljyvaltioissa, joiden asukkaista karkeasti puolet on ulkomaista vierastyövoimaa. Jäädäkö vai lähteä, moni ulkomaalainen tuskailee nyt. Kenties kaikkein huolestuttavimmaksi tilanne koetaan Kuwaitissa, jonka Irak miehitti 1990. Miehitys kesti seitsemän kuukautta, kunnes Yhdysvaltain johtama liittouma puuttui asiaan.

Monen Lähi-idän arabimaan kansalaiset vaativat yhä äänekkäämmin sotilaallisia toimia Israelia vastaan, mutta ajatus on mahdoton kyseisten maiden hallituksille. Syynä on asiantuntijoiden mukaan se, että ne ovat sekä sotilaallisesti että taloudellisesti Yhdysvaltain tiukassa otteessa.

Terrorismin vastaisen sodan julkilausumattomana tavoitteena on säilyttää maailman suurimmat öljyreservit vankasti yhdysvaltalaisissa käsissä. Näin voidaan tulkita Michael T. Klaren uuden kirjan sanomaa. Vaikka Klaren teos on ilmestynyt ennen syyskuun kohtalokkaita terrori-iskuja, hän sijoittaa Osama bin Ladenin terroristiverkoston aiemmat samankaltaiset iskut Yhdysvaltoja kohtaan osaksi kamppailua, jossa tavoitteena on maailman suurimman öljyreservin hallinta Saudi-Arabiassa.