Puut hillitsevät Afrikan aavikoitumista

Afrikan metsien suojeleminen ja uusien istuttaminen on välttämätöntä tilanteessa, jossa Saharan ja Kalaharin autiomaat jatkavat laajenemistaan.

Lontoossa perustettiin kesäkuussa Kongon altaan metsärahasto (CBFF), jonka alkupääomaksi BritanniaSaharan autiomaa kasvaa edelleen ja Norja lahjoittivat kumpikin 200 miljoonaa dollaria (dollari on noin 0,64 euroa). Kymmenen keskisen Afrikan maata on puolestaan yhdistänyt voimansa Kongojoen altaan alueen metsien hoidon parantamiseksi ja sen rikkaan monimuotoisuuden vaalimiseksi.

Kongon allas on maailman toiseksi laajin metsäekosysteemi. Sitä pidetään maapallon toisena keuhkona Amazonian rinnalla. Kongon altaan metsät tarjoavat ruokaa, suojaa ja elinkeinon yli 50 miljoonalle ihmiselle.

Viidenneksen maailman trooppisista sademetsistä muodostava Kongon allas on 200 miljoonan hehtaarin laajuinen – kaksi kertaa Ranskan pinta-ala - joten sillä on tärkeä rooli hiilivarastona ja ilmaston säätelijänä. Alueen luonnon monimuotoisuudella on maailmanlaajuista merkitystä: siellä elää yli 10 000 kasvilajia, tuhat lintulajia ja 400 eri nisäkästä.

Paineet kasvavat Kongon altaalla. Kiihtyvät hakkuut, muuttuva maatalous, väestönkasvu sekä öljy- ja kaivosteollisuus hävittävät metsää. Tilanne ei ole kestävä alueen asukkaiden, sukupuuton uhkaamien lajien tai ilmaston kannalta. Kehityksen suunta on käännettävä.

Metsät voivat kadota

Pidämme metsiä itsestäänselvyytenä, vaikka ne ovat korvaamattomia. Ne voivat kadota, vaikka vaikuttavat loppumattomilta. Karibialla sijaitsevan Hispaniolan saaren kaksi valtiota – Haiti ja Dominikaaninen tasavalta – tarjoavat esimerkin siitä, mitä tapahtuu, kun tuhoamme ympäristömme ja varsinkin metsät. Haitin metsien hävittäminen ja siitä seurannut pintamaan oheneminen altisti maan hurrikaaneille syventäen köyhyyttä ja kurjuutta. Dominikaanisessa tasavallassa metsät ovat tallella ja elinolot huomattavasti naapuria paremmat.

Seuraukset tulevien sukupolvien riesa

Ehkä Afrikan pitäisi julistaa puunistutuspäivä tai -kausi. Ympäristökasvatus tulisi aloittaa ala-asteella, Pölypilviä Saharan autiomaassajotta kansalaiset oppisivat arvostamaan afrikkalaista luontoa. Ilman kasvatusta saattaa ilmaantua ministereitä, jotka kannattavat tuhoisaa politiikkaa vain siksi, etteivät tiedä paremmasta. Surullista kyllä, tuhot jäävät yleensä seuraavan sukupolven kärsittäviksi.

Oman maan metsien suojelun ohella on tärkeää tunnustaa muualla, kuten Kongon altaalla, sijaitsevien metsien erityismerkitys. Tuhoisa toiminta siellä tuntuu sekä koko Afrikassa että sen ulkopuolella.

Luonnontilaisten metsiensä suojelun ohella Afrikan on ryhdyttävä mittavaan metsänistutukseen. Pystymme kasvattamaan kaupallisia puupeltoja puu- ja rakennusteollisuuden tarpeisiin. Mutta on väärin uhrata metsiä puupeltojen nopean tuoton toivossa. Se heikentää lastemme ja lastenlastemme mahdollisuuksia saada vettä ja säännöllisiä sateita viljelmilleen. Heiltä voi loppua myös vesivoima ja moni muu veden tuoma hyöty, jos joet kuivuvat. Afrikan mantereen katsotaan jo nyt kärsivän veden niukkuudesta. Se ei voi uhrata vesistöjään.

Senegalin presidentin Abdoulaye Waden ponnistukset ansaitsevat tunnustuksen. Hän puuhaa Dakarista Djiboutiin ulottuvaa Suurta vihreää muuria torjumaan Saharan etenemisen. Waden mukaan tavoitteena on istuttaa puita 7 000 kilometrin pituiseksi ja viisi kilometriä leveäksi nauhaksi, joka pysäyttäisi aavikoitumisen. Samalla syntyisi uusi vihreä keuhko torjumaan ilmastonmuutosta. Vihreän muurin reitti on jo linjattu ja puulajit valittu ilmastovyöhykkeisiin sopiviksi. Reitille osuvat maat ovat vastuussa muurin pystyttämisestä omalle alueelleen.