Nykyisen ihmisoikeusajattelun juuret juontavat 1600- ja 1700- luvuille. Silloin ihmisoikeuksilla tarkoitettiin yksinomaan miesten oikeuksia. Vasta vuoden 1948 yleismaailmallisen ihmisoikeusjulistuksen myötä ihmisoikeudet on ainakin periaatteessa mielletty kaikkien ihmisten oikeuksiksi – sukupuolesta riippumatta.

Pakolainen on henkilö, jolla on perusteltua syytä pelätä joutuvansa vainotuksi omassa kotimaassaan esimerkiksi rodun, kansallisuuden, uskonnon tai poliittisen mielipiteen tähden. Olennaista on, että pakolainen ei saa suojelua omassa maassaan, vaan joutuu pakenemaan sen ulkopuolelle. Pakolaisille kuuluvat uudessa maassa perusihmisoikeudet, joihin kuuluvat mm. liikkumis- ja uskonnonvapaus sekä oikeus perhe-elämään.

Ihmisoikeudet.net on Amnestyn Suomen osaston, Ihmisoikeusliiton ja Suomen YK-liiton yhteinen hanke. Kyseessä on kattava ja helppokäyttöinen tietopaketti ihmisoikeuksista Suomessa ja maailmalla. Sivuilla on tietoa ihmisoikeuskasvatuksesta sekä ideoita ja materiaalia opettajille ja kouluttajille.

Ihmisoikeuksilla tarkoitetaan jokaiselle ihmiskunnan jäsenelle yhtäläisesti kuuluvia oikeuksia. Kaikki oikeudet eivät ole ihmisoikeuksia – muutoin ihmisoikeudet menettäisivät merkityksensä. Nykyisin ihmisoikeuksilla tarkoitetaan lähinnä niitä oikeuksia, jotka on turvattu kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa.
Julkaisija: Ihmisoikeudet.net

Pelkkä taloudellinen kehitys ei riitä nostamaan elämänlaatua kehitysmaissa, vaan se edellyttää ihmisoikeuksien samanaikaista huomioon ottamista. Räikeimmin ihmisoikeuksia rikotaan usein maissa, joissa valta on keskittynyt ja julkisten instituutioiden toiminta heikkoa. Toisaalta voidaan ajatella, että maailman ylivoimaisesti pahin ihmisoikeusloukkaus on köyhyys.